Akvaarion perustaminen
Akvaarion perustaminen on prosessi, jossa tulee ottaa monta asiaa huomioon. Teimme avuksesi tämän lyhyen muistilistan, jonka avulla pääset alkuun tämän kiehtovan harrastuksen kanssa.
Muistilista akvaarion perustamiseen
Akvaarion alusta:
Akvaarion alustan tulee olla tukeva ja suorassa. Asennuksessa kannattaa käyttää apuna vatupassia. Ristivääntö rikkoo akvaarion helposti ja etenkin isompien akvaarioiden alustan tulee olla kestävä koska akvaario sisältöineen voi painaa satoja kiloja.
Pohjamateriaali:
Pohjamateriaalia valittaessa tulee ottaa huomioon mm. seuraavat seikat.
– Hieno hiekka on välttämättömyys joillekin kalalajeille, kuten monnisille ja piikkisilmille, jotta kalat pääsevät toteuttamaan luontaista käyttäytymistään.
– Sorapohjaa pitää lapota veden vaihdon yhteydessä, hieno hiekka ei päästä samalla lailla kakkaa ja kuolleita kasvin osia sisäänsä vaan irtokakkojen imurointi tarvittaessa hiekan pinnalta ja vedenvaihto riittää.
Valotauko:
Akvaariossa on hyvä pitää valotaukoa, sillä valotauko häiritsee levien kasvua. Ajastinta kannattaa käyttää.
Monille akvaarioille sopii valaistusaika 4 tuntia päällä, 3 tuntia taukoa, 4 tuntia päällä ja tämän jälkeen valo pois päältä kunnes seuraava kierros alkaa taas seuraavana päivänä. Valaistusaikaa muutetaan tarpeen mukaan, jos kasvit kaipaavat lisää valoa tai jos levää alkaa ilmestymään.
Lannoitteet:
Akvaarioon kannattaa laittaa runsaasti aitoja kasveja (poikkeuksiakin löytyy). Kasvit ovat kauniita, antavat kaloille suojaa ja käyttävät vedestä löytyviä ravinteita hyväkseen ja ehkäisevät levää.
Akvaarioon tarvitaan sekä pohjalannoite, että nestemäinen lannoite. Osa kasveista ottaa ravinteita juurillaan, osa lehdillään ja monet sekä että, joten molemmat on syytä olla käytössä. Hyvä lannoitus tehostaa kasvien kasvua ja kasvien kasvu ehkäisee levää.
Vedenvaihdot:
Vaihda kerran viikossa n. 30% vedestä ja muista käyttää vedenparannusainetta uutta vettä lisätessäsi. Mikäli NO2 nousee liikaa, vedenvaihtoja täytyy tehdä useammin.
Akvaariota ei tarvitse koskaan tyhjentää ja pestä kaikkia koristeita, kantoja yms. Hyvä bakteerikanta elää akvaarion pinnoilla ja tuhoutuu pesun yhteydessä ja tämä aiheuttaa ongelmia akvaarion tasapainolle.
Suodattimien puhdistus:
Suodatin kannattaa puhdistaa vasta, kun virtausteho alkaa heikkenemään. Tällöin ei turhaan häiritä suodattimeen syntynyttä bakteerikantaa. Kun suodatinmateriaalien pesun aika tulee, käytetään akvaariosta pois lapottua vettä ja puristellaan suodatinpatruunat siinä. Mikäli akvaariossa on monta suodatinta, ei kaikkia kannata puhdistaa samalla kertaa.
Suodattimien valintaan vaikuttaa kalasto ja akvaarion koko. Osa kaloista tykkää virtaavasta vedestä ja osa tyynemmästä.
2 suodattimella saa paremmin virtauksen koko altaaseen, kuin yhdellä.
Akvaarion kypsytys
Akvaariota kypsytettäessä voi käyttää esimerkiksi bakteerivalmistetta. Muitakin tapoja on olemassa, mutta tämä artikkelin ohje perustuu bakteerivalmisteen käyttöön.
- Lisää akvaarioon vettä, joka on lähellä aiottua lämpötilaa. Esimerkiksi 25 astetta. Anna vedenparannusaineen vaikuttaa vähintään 1 tunnin ajan, ennen kuin lisäät batkeerivalmisteen.
- Lisää bakteerivalmiste ohjeen mukaisesti. Esimerkiksi Denitrolia lisätään 10ml per 20 litraa akvaarion vettä.
- Ruoki bakteereja pienellä hyppysellisellä kalanruokaa päivittäin.
- Kun NO3 testi alkaa näyttämään lukemia, on akvaarion bakteeritoiminta käynnistynyt.
- Ensimmäiset kalat lisätään kun NO2 näyttää mahdollisimman lähellä nollaa.
Muistathan, että kalastoa kannattaa rakentaa pikkuhiljaa, jotta akvaarion tasapaino säilyy ja bakteerikanta kestää muuttuneet olosuhteet.
Vesitestit:
Kaikilla akvaarion asukkailla on omat mieluisat pH, GH, KH arvot ja akvaarion koko, jossa he voivat hyvin. Kirjallisuudesta (Markku Varjo, Akvaariokalat) ja internetistä (Seriously Fish) löytyy hyvin tietoa. Suositeltavaa olisi ostaa vesitestit itselle kotiin.
pH kertoo veden happamuuden. Mitä pienempi arvo, sitä happamempaa vesi on. Tämä arvon haluttuun tasoon vaikuttaa se, mitä kaloja akvaariossa aiotaan pitää.
KH kertoo veden karbonaattikovuuden. Matala KH-arvo kertoo veden puskurointikyvyn olevan huono ja pH arvo voi tällöin heitellä. Myös jotkut kalat ja äyriäiset tai nilviäiset tarvitsevat tarpeeksi korkean KH arvon voidakseen hyvin.
GH kertoo veden kokonaiskovuuden. Monet sukaravut ja kotilot sekä esimerkiksi miljoonakalat ja platyt vaativat korkeamman GH arvon kuin perus seura-akvaarion asukkaat.
NO2 eli nitriitti on typen kierron välivaihe, joka on myrkyllistä akvaarion asukkaille. Nitriittiä syntyy, kun bakteerit muuttavat ammoniakkia nitriitiksi. Mikäli NO2 arvo on liian korkea, tulee vettä vaihtaa akvaariosta ja seurata arvoa mittaamalla seuraavina päivinä uudestaan. Bakteerivalmistetta kannattaa tässä vaiheessa lisätä.
NO3 eli nitraatti on seuraava vaihe typen kierrossa. NO3 ei ole yhtä haitallista kuin NO2 ja kasvit käyttävät NO3 ravinteinaan, joten osa siitä kuluu luonnostaan ja loput poistuvat akvaariosta vedenvaihdon yhteydessä. Mikäli akvaariossa on paljon nopeakasvuisia kasveja nitraattia saatetaan joutua jopa lisäämään, jotta kasvien kasvu säilyy hyvänä ja terveenä.
Akvaariota kypsyttäessä
Kun NO3 arvolle saadaan lukemia, tiedetään että bakteeritoiminta on käynnistynyt ja akvaarion ekosysteemi muuttaa haitallista NO2 kasveille hyödylliseksi NO3:ksi. Tällöin akvaarioon voi laittaa jo muutaman kalan ja lisätä kaloja viikon pari päästä lisää, jos vesiarvot pysyvät hyvänä. Muista ruokkia bakteereja kalanruualla, ennen kalojen saapumista altaaseen (ihan pieni määrä päivässä riittää). Kalojen lisäämisen jälkeen seurataan ettei NO2 arvo nouse liian korkeaksi.